tiistai 26. syyskuuta 2017

Mieliharjoittelu

Urheilijalle fyysinen harjoittelu on erityisen tärkeää, mutta myös henkinen valmentautuminen korostuu. Täyden matkan triathlon kestää helposti kellonympäryksen, joten päässä ehtii juosta varmana sata ja yksi asiaa. Omakohtaisia kokemuksiahan toki ei täpäristä ole, mutta ainakin puolimatkojen kokemuksella tiedän miten monta ajatusta päässä ehtiikään pyörähtää. Siksi onkin tärkeää keskittyä fyysisen harjoittelun lisäksi myös mielen harjoituksiin. Kirjastosta käteeni tarttuikin tuollainen Mieliharjoittelu -kirja ja töissä samaan syssyyn osui mahdollisuus osallistua mindfulness-harjoituksiin, joten ei muuta kuin kokeilemaan ja treenaamaan.


Itsehän olen sellainen, että teen paljonkin mielikuvaharjotteita, opin jo suunnistusaikana tekemään näitä, mutta nyt myös triathlonin myötä on tullut elettyä mielikuvissakin paljon. Ei ole tavatonta, että tehdessäni kovempaa treeniä, olen mielikuvissani suorittamassa kyseistä osuutta tärkeässä kisassani. Olin monia monituisia kertoja käynyt mielessäni läpi, kuinka uin, pyöräilen ja juoksen Joroisilla alle viiteen tuntiin ja saavutan mitalin. Olin käynyt mielessäni jo niissä tilanteissa, joissa saattaisi tulla hankaluuksia, olin miettinyt kuinka ne haasteet ylitetään. Kävin pitkin vuotta läpi haastavimmaksi kokemaani, eli uintiosuutta. Altaassa ja järvessä hain tietoisesti rentoutta menooni ja pyrin hakeutumaan niihin pelottavampiinkin tilanteision eli hässäkkään, aallokkoon ja ahtaaseen tilaan. Opettelin rentoutumaan ennen kisaa, jotta uinti lähtisi rullaamaan mukavasti. Koko kesän koin mainioita uinteja kisoissa, joten jotain on tehty oikein.


Kun kahta viikkoa aiemmin Vierumäellä pyörä ei kulkenut, oli iso syy pääni sisällä. Mieleeni iskostui vähän väliä ajatus, että kaadun ja loukkaannun. En tiedä mistä moinen ajatus edes silloin on tullut, mutta kun kisan jälkeen tiedostin sen, missä mättää, keskityin poistamaan negatiiviset ajatukset. Kahden viikon aikana keskityin hakemaan pyöräilyyn positiivisia ajatuksia, keskityin olemaan pyöräilyssä tietoisesti läsnä, jotta ajatukset eivät pääsisi karkaamaan pelottaviin asioihin. Joroisilla en päästänyt ajatuksiani karkaamaan, vaan keskityin pelkkään kisaan ja tuloksena oli mahtava pyöräily. Juostessa mielessäni oli kirkkaana tavoitteeni mitalista ja myös heikkona hetkenä kisan loppupuolella kuvittelin itseni sinne palkintopallille.


Mielellä ja mielessä pyörivillä asioilla on siis paljon merkitystä ja mielikuvilla voi vaikuttaa paljon asioihin. Jos mietit, että en mä pysty tohon, en mä kykene niin todennäköisempää onkin, että et pysty siihen. Positiivisilla ajatuksilla pääsee pidemmälle ja ainakin kisoja ajatellen mindfulness-harjoitteet ovat tulleet jäädäkseen. Tiedän, että 3.8km uintia, 180km pyöräilyä ja maraton ovat fyysisesti vaativia, mutta henkistä kanttia koetellaan.