Ylimenokausi

Tallinnan kisan jälkeen oli aika pitää ylimenokausi eli ns. lomaa treenaamisesta. Itselleni tämä kolmen viikon jakso ajoittuu 100% kesälomalleni ja tästä on nyt viimeinen viikko menossa. Ylimenokaudella on tarkoitus nollata edellisen kauden kuormitusta niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Kuinka itse toteutin tätä?

Sunnuntaina 5.8. ajelimme Keski-Suomeen jatkaaksemme matkaamme maanantaina mökillemme Käsivarren Lappiin. Ajomatka oli pitkä, mutta sopivilla tauoilla höystettynä ei paha. Ja kyllähän tuo Lapin kauneus palkitsi taas kulkijat. Mökillä elämä asettui omiin uomiinsa; nukkumaan mentiin kun nukutti ja herättiin, kun herättiin. Unta tulikin kahden viikon aikana Lapissa keskimäärin vähän yli 10 tuntia yössä. Tavallisena työviikkona itselläni unta kertyy keskimäärin vajaa kahdeksan tuntia yössä. Uni on myös ollut keskimääräistä rennompaa ja syvempää; stressitekijäthän olivat minimissään loman ansiosta. Eli lomalla on palauduttu kunnolla ainakin unen puolesta.

Mökillä en myöskään kantanut huolta treeneistä, olin jo lähtiessä päättänyt, että jos tekee mieli tehdä jotain niin sitten tehdään, mutta jos ei tee, niin sitten ei tehdä. Urheilua urheilun merkityksessä en harrastanut ollenkaan. Sen sijaan hoidimme isovanhempien klapit sisälle, kiskoimme pajuja juurineen mökin pihapiiristä, kampesimme isoja kiviä edestä pois, kävimme kalareissuilla, kävimme tallustelemassa tunturissa jne. Eli toimettomana en möllötellyt koko kahta viikkoa. Kaikki tämä oli mukavaa vastapainoa sille tavalliselle treenaamiselle ja tekikin fyysiselle puolelle oikein hyvää heittäytyä vapaalle.

Entäs se henkinen palautuminen treenikaudesta? En sano, että treenikausi olisi aina ollut ruusuilla tanssimista ja menneeseen kauteen kuului huonoja hetkiä. Mutta vastoinkäymiset ovat kasvattaneet luonnetta ja Tallinnassa nähtiin vahvempi ja itsevarmempi minä. Lapin luonnossa kulkiessa mieli pääsi vaeltelemaan vapaasti ja pääsin irroittautumaan urheilijaminästäni.

Toki keskusteluissa vilahteli menneen kauden mietiskelyä ja niiden onnistumisten kertaamista. Toki myös kehityskohteita mietiskeltiin ja mietiskelin itsekseni. Tahkon kisaa seuratessa (eli viikko Tallinnasta) alkoi myös mieli halajamaan urheilun pariin. Ajatukset tulevasta kisakaudesta alkoivat hahmottumaan päässäni ja lopulta myös sähköpostilla valmentajille. Uudet askelmerkit on annettu eteenpäin ja niitä kohti lähdetään ensi viikolla. Tällä viimeisellä lomaviikolla on palailtu treenien pariin ajatuksella tehdään mitä huvittaa. Ensi viikosta alkaen luetaan taas ohjelmasta, mitä tulisi tehdä, jotta ensi kesänä oltaisiin valmiita ottamaan vastaan uudet haasteet.