lauantai 16. kesäkuuta 2018

Vantaan SM-sprintti

Kisaan lähdin hyvillä fiiliksillä, viimeistelytreeninä toiminut pyörä-juoksuyhdistelmä sujui mukavasti, vaikka toteutin sen tällä kertaa yksin. Tampereen tiimikavereiden kanssa tein tiistaina hyvän pidemmän uinnin ja torstaina kävin miehen kanssa ajamassa vielä kevyesti pyörää. Perjantain ajeltiin Vantaalle, haettiin numerot ja mentiin Klaukkalan puolelle sukuloimaan. Olo oli rauhallinen, kuten koko viikon. Olin innoissani, vaikka välillä mietin, että mihin olin taas itseni laittanut. Kyseessä oli kuitenkin eka sprinttini! Alottelija, mikä alottelija. ;)


Uinti 13.13

Uinnin lähdön otin aivan oikeasta reunasta. Halusin päästä uimaan väljästi ja suoralla linjalla poijulle. Ja oikeassa reunassa oli hyvin tilaa, porukka pakkaantui jostain syystä vasemmalle. Lähdin rivakasti paukusta ja kiihdytin itteni hyvään tahtiin. Uinti kulki mukavasti, fiilis oli hyvä ja linjat suorat. Ei moitittavaa, rantauduin hyvissä asemissa vedestä ja olin tyytyväinen.

T1 2.39

Kiskoin märkkärin juostessa lanteille ja hilpaisin kohti omaa pyörääni. Märkkäri nopeesti pois, sukat jalkaan (eipä hidasta omaa suoritustani kuitenkaan vaikka laitan..), lasit ja kypärä päähän ja pyörä messiin. Vaihto hyvä ja rivakka.

Pyöräily 35.34

Lähdin ajamaan reippaasti. Tuntuma oli heti hyvä ja kun Vesalaisen Tuula hurahti ohi, päätin, että hänestä en jää jälkeen. Pidinkin hänen selkänsä näkösällä ja ohittelin tasaiseen tahtiin porukkaa. Reitti oli mukavan tasainen, kolmen kierrosta. Tuultahan kyllä piisasi, onneksi se oli sekä myötäistä, että vastaista. Vauhti pysyi suhteellisen tasaisena ja Tuulan selkä pysyi samalla etäisyydellä koko ajan. Tiesin myös ikäluokkani tilanteen koko ajan. Totesin myös 15kilsan kohdalla, että alkoi kulkemaan. Harmi kun matka loppui pian.

T2 1.04

Pyörän päältä sujuva laskeutuminen ja reippaasti omalle paikalle. Pyörä telineeseen, lenkkarit jalkaan, kypärä laatikkoon ja menoksi.


Juoksu 24.15

Kuulin ekan kerran eron Johannaan mieheltäni juoksuun lähtiessä. Päätin vaan juosta, koska vaihtoehtojakaan ei ollut. Kahden 2.5km lenkin aikana nähtiin välillä muita kilpailijoita, mutta olin vasta ekan kiekan jälkeen kärryillä missä Johanna tulee. Juoksu tuntui raskaalta, mutta periksi en antanut tuumaakaan. Vältin katsomasta taakseni lähes loppuun asti. Lopulta vilkaisin todetakseni eron riittävän voittoon!


Voitto maistui makealta, mutta kyllähän sen kruunasi Staminan naisten kolmoisvoitto tässä ikäsarjassa! Omaan suoritukseen olen tyytyväinen, oikeastaan kaikki meni kuten pitääkin. Mulla on kisoissa paras mahdollinen huolto mukana, joten itse voi vaan nauttia ja olla urheilija. Tokihan tämäkin talvi on treenattu mahtavan Tribasetiimin Jussin ja Panun ohjeiden mukaan. Luotto omaan tekemiseen on löytynyt talven pimeinä tunteina työmatkoja sahatessa kelillä kuin kelillä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti