lauantai 22. lokakuuta 2016

Voimaa coretreeneistä

Triathlonistin harjoittelu koostuu aika paljon uinnista, pyöräilystä ja juoksusta. Salillakin tulee toki käytyä säännöllisesti rautaa pumppaamassa. Talviaikana omaan repertuaaliin tulee pk-treeninä myös hiihto. Yksi asia on kuitenkin selkeästi jäänyt vähemmälle huomiolle; coretreenit ja liikkuvuus. Niistä mun on helppo luistaa, sillä niistä uupuu vauhdikkuus, joten ne ovat tylsiä.

Olkkarin sisustukseen on lisätty yksi kappale Cännäreitä.
Urheilijalle on kuitenkin tärkeää, että paketti pysyy kasassa. Alkukesästä mulle alkoi ilmaantua ihmeellistä kipuilua oikeaan jalkaan pyöräilyn aikana. En oikein osannut yhdistää sitä mihinkään tiettyyn hetkeen, intensiteettiin tai maastonmuotoon. Tokihan kevään aikana oli tullut suurempia muutoksia, sillä muutimme pannukakku-Oulusta ylämäkialamäki-Jyväskylään, joten lenkkien intensiteetti muuttui väkisinkin. Olin myös ostanut uudet pyöräkengät, joten ehkäpä klossi olikin hivenen eri asennossa. Käännyin kuitenkin urheilulääkärin puoleen ja sain fyssarilähetteen. Fyssarin kanssa pähkäilimme eri vaihtoehtoja, mitkä voisivat aiheuttaa kivun. Parin kerran jälkeen mulle tehtiin keskivartalon lihaksistoa testaavia juttuja. Ja kappas, corelihaksissa oli puolieroa. Toinen puoli falskasi, en saanut pidettyä kroppaa kasassa. Olin jotenkin kuvitellut, että siellä ei olisi mitään ongelmaa, mutta luulo ei ole tiedon väärtti.

Coretreenien hauskuutta. 
Eipä ole siis auttanut kuin nöyrtyä ja alkaa keskittymään keskikropan treenaamiseen. Sain fyssarilta hyviä treenivinkkejä, etsin netistä lisää ja keksin osan itse. Tajusin kyllä nopeasti itsekin, että töitä on tehtävä, sillä kivassa coresarjassa (kiitokset Lotalle inspiraatiosta!) takamus halusi sivupidossa keikata väkisin lattialle. Sitkeästi olen tehnyt treenejä, ja onhan se kannattanut, sillä nyt tuokin coresarja sujuu. Nykyään koitan tehdä coretreenejä useamman kerran viikossa, eivätkä ne enää ole mielestäni niin tylsiä. Tuli oikeastaan ymmärrettyä tuon pienen vaivan vuoksi, miten iso merkitys niillä treeneillä onkaan. Jo lyhyessä ajassa olen huomannut itsessäni positiivia muutoksia. Enää nämä coretreenit eivät tunnu tylsiltä, vaan olen oppinut ymmärtämään niiden merkityksen. Enhän skippaa vetotreenejäkään, joten miksi skippaisin nämä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti