Ironman Lahti 70.3 on taputeltu. Kisa toimi hyvänä välietappina kohti Tallinan täyttä matkaa. Järjestelyt olivat hienot, tunnelma kohdillaan ja kannustus mainiota. Harmittavasti peesivalvonta oli oman näkemykseni mukaan huonoa, sai ajella pitkiä pätkiä, ettei yhtään valvojaa näkynyt. Ja tätähän osa käytti hyväkseen todella räikeästi. Mutta sitten itse kisaan.
Uinti 36.09
Uinti oli rolling starttina, kuten nykyään kaikki isommat kisat. Valitsin lähtöpaikkani 35min kyltin kohdilta. Alku lähti sujumaan lasien pientä hörppäystä lukuun ottamatta hyvin. Valitsin paikkani vasemmalta poijuja lähimmältä linjalta. Menomatka taittui hyvin, yks nyrkin isku päähän ja pari päälleuintia tuli koettua. Muuten tilaa oli reilusti, kovin oikealla porukka tuntui uivan. Takasi tullessa poijuja ei nähnyt ollenkaan. Arvoin siinä, että oonko oikealla linjalla niiden muutamien uimarien kanssa siinä vasemmalla vaiko meneekö tuo oikealla oleva lössi oikeaan suuntaan. Lopulta paikansin poijun ja tiesin olevani oikeammassa suunnassa kuin suurin osa. Siltikin olin aika kaukana poijusta. Loppu meni nätisti ja rantauduin hyvällä fiiliksellä. Kello oli stopannu, joten uintiajasta ei ollut hajuakaan.
T1 2.47
Vaihtoon juoksin vauhdilla, ohittelin useita ihmisiä samalla märkkäriä riisuen. Oma pussi naulasta, märkkäri pois, pikainen roskien pyyhkäsy jalkapohjista, sukat jalkaan, numero vyötärölle, kypärä päähän ja uimakamat kassiin. Pyörälle reippaasti juosten ja kohti pyörän aloitusta. Vähän tympäsi ihmiset, jotka jäi kaaren alle pyörälähtöään tekemään, yritinkin huudella, että menkää eteenpäin. Pyörän selkään ja menoksi. Ikäluokan nopein vaihto.
Pyöräily 2.43.39
Porukkaa oli paljon. Ensin mietin, että mitenköhän tässä peesiväliä pidät, mutta kyllä se sitten helpotti. Alkuun mietin, että kuvittelenko vaan tässä olevan nousua. No en kuvitellut, sen tiesi kun päästiin laskettelemaan Messilää kohti. Vähän oli märkää ja vilposaa siinä kohdin. Mutta ajo lähti sujumaan sitten hyvin, ohittelin ja tulin ohitetuksi. Matka taittui mukavasti ja kohta olikin eka huoltopaikka, jonka ohitin ottamatta mitään, sillä kaikkea oli tarpeeksi. Vauhdikkaita pätkiä piisasi, mutta myös hitaampi kohtia. Tie oli paikoin huonoa. Energiaa tankkasin tasaisesti geelin ja patukan muodossa (elä kokeile kisassa mitään uutta ne sanoo, mutta kokeilin silti) sekä urkkajuomaa hörppien. 50km-60km välillä tapahtui jokin notkahdus, vauhdit tippuivat. Kyseessä oli valtatie 54 pätkä, jossa oli vastatuulta ja piiiitkä letka ihmisiä. Ilmeisesti päästin siinä itseäni liian helpolla, sapiskaa siitä. Onneksi se pätkä loppui ja päästiin vähemmän tuuliselle osuudelle. Loppumatka meni kivasti, vauhdit nousivat taas tavalliselle tasolle. Messilän nousu oli ihan nousu näin jyväskylän suunnastakin katsottuna. Loppumatka olikin laskettelua kohti vaihtoa. Kengät pois jaloista vauhdissa, loppurullailut vasemmalla polkimella seisten ja alas just eikä melkein viivalla.
T2 2.02
Pyörän kanssa telineelle, juosten vaihtopussukalle. Matkalla päätös vaihtaa sukat kuiviin. Kamat kassiin ja menoksi. Ikäluokan nopein vaihto.
Juoksu 1.45.55
Juoksu oli asia mitä jännitin eniten. Ennen juoksu oli suosikki ja olin onnellinen kun oli maata jalkojen alla. Tavallaan nytkin, mutta samalla odotin jännityksellä saisinko juostua ilman kipuja, kun kaksi kuukautta sitten juoksin ilman ylimääräisiä lajeja itku kurkussa puolimaratonin. Alku lähtikin hyvin liikkeelle. Mutta sitten vauhti hiipui vähän. Ajatuskin harhaili niillä kohdin, missä oli vähemmän kannustajia. Fokus juoksusta oli vähän hukassa. Onneksi tultiin kisakeskuksen läpijuoksuun ja vauhti kasvoi. Red bull-pisteen jälkeen pallea kramppasi todella kovin varmaan parin kilsan ajan. Vauhti hidastui, koska hengittäminen oli hankalaa. Onneksi lopulta helpotti. Energiaakin tankkasin kiltisti koko ajan sisääni tasaisella tahdilla (mm. Turussa en tähän kyennyt). Ja kilsat väheni tasaiseen tahtiin. Kirittäjäni vauhti hiipui tokan kiekan alkuosalla, joten jouduin lähteä tsemppaamaan itseäni yksin kovempaan vauhtiin. Aina piti miettiä uus ohitettava. Onneksi päästiin loppulenkille viimein. Maali häämötti jo ja jonkun loppukirin tapaisenkin sain aikaan. Kello pysähtyi aikaan 5.10.34 sijoituksen ollessa ikäluokan viides.
Summasummarum. Nopeat vaihdot ainakin osaan. Ja ei, en niitä erityisemmin kyllä harjoittele missään paitsi kisoissa. Treeneissäki lähinnä hidastelen niiden kanssa. Uinti oli perusvarmaa, pyöräilyssä jäi hampaankoloon toi yks notkahdus ja juoksusta jäi positiivinen fiilis, koska kipuja ei ollut. Toki juoksu oli vähän hidasta itselleni, pari minuuttia olisi pitänyt pystyä nitistämään. Kokonaisuudessa hyvää reeniä kohti Tallinnan pääkisaa, johon on enää reilu kuukausi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti